Albaaninaisten identiteetit sekä yhdistävät että erottavat islamilaisessa uskonelämässä ja arjessa
Uskontoetnografisen artikkelini tutkimuskonteksti sijoittuu Balkanin niemimaalle Makedonian tasavaltaan. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat islaminuskoiset albaaninaiset, joita haastattelin vuosina 2008-2009 temaattisen kyselykaavakkeen avulla, joko tulkin välityksellä tai englanniksi, koskien heidän...
| Auteur principal: | |
|---|---|
| Type de support: | Électronique Article |
| Langue: | Finnois |
| Vérifier la disponibilité: | HBZ Gateway |
| Journals Online & Print: | En cours de chargement...
|
| Fernleihe: | Fernleihe für die Fachinformationsdienste |
| Publié: |
Uskontotiede, Helsingin yliopisto
2013
|
| Dans: |
Uskonnontutkija
Année: 2013, Volume: 2, Numéro: 2 |
| Sujets non-standardisés: | B
Nora Repo
B albaanit B Islam B Makedonian tasavalta |
| Accès en ligne: |
Volltext (kostenfrei) |
| Résumé: | Uskontoetnografisen artikkelini tutkimuskonteksti sijoittuu Balkanin niemimaalle Makedonian tasavaltaan. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat islaminuskoiset albaaninaiset, joita haastattelin vuosina 2008-2009 temaattisen kyselykaavakkeen avulla, joko tulkin välityksellä tai englanniksi, koskien heidän arjessa elettyä uskonnollisuuttaan ja ajatuksiaan islamista. Pohdin artikkelissani erityisesti islamiin liittyvissä vuorovaikutustilanteissa esiin tulevaa ulottuvuutta ja sitä, mitä näihin tilanteisiin liittyvät, naisten haastatteluissaan esiin tuomat näkökulmat kertovat heidän identiteeteistään. Käytän tekstissäni teoreettisena lähtökohtana Ann Sofie Roaldin (2001) teoksessaan Women in Islam The Western Experience muotoilemaa identiteetin määritelmää, joka tarjoaa sekä sosiologisen että psykologisen näkökulman aineistooni. Keskityn ensin kasvavan islamilaisen pluralismin merkitykseen Makedonian tasavallassa, sitten pohdin islamilaisen uskonnollisuuden mahdollisia erilaisia sisäisiä "jakolinjoja". Lopuksi tarkastelen islamilaisen elämäntavan merkityksellisyyttä naisille erityisesti identiteetin kannalta. Albaaninaisten haastatteluissa kuvaama islamilainen uskonnollisuus sekä kokosi ihmisiä yhteen että erotti heitä toisistaan. Makedonian tasavallassa lisääntyvä islamilainen pluralismi saatettiin tulkita muslimien keskinäisten yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien lähteenä, rikkautena ja väärinymmärryksenä. Islamilaisten juhlien vietossa ja siirtymäriiteissä muslimeita erottavana ja yhteen kokovana tekijänä toimi joissakin yhteyksissä sukupuoli. Naisten kuvaama käytös koskien muslimielämäntapaa erityisesti moraalisena valintana saattoi erottaa heidät muista, jotka eivät toimineet näiden islamiin perustuvien moraaliperiaatteiden mukaisesti. Samalla nämä usein syviin perusarvoihin liittyvät valinnat voivat myös koota naisia yhteen toimien heidän yhteisenä nimittäjänään. |
|---|---|
| ISSN: | 1796-4407 |
| Contient: | Enthalten in: Uskonnontutkija
|